Pankit luokittelevat riskilainoja tietyillä mittareilla. Luotto joutuu riskiluokituksen vaiheeseen 2, jos maksut ovat olleet rästissä vähintään 30 päivää tai lainan maksuaikaa on pidennetty asiakkaan maksuvaikeuksien takia.
…
Alle kaksi vuotta vanhoista taloyhtiölainoista jo lähes kymmenen prosenttia on kuitenkin vaiheessa 2 ja 2–5 vuotta vanhoista lainoista siellä on viitisen prosenttia.
Näin kävi esimerkiksi HS:n haastattelemalla Tealla, jonka 270 000 euron suuruisen yhtiölainan rahoitusvastike on lähes viisinkertaistumassa 2 200–2 400 euroon kuukaudessa.
Tealla ei ole vakinaista työpaikkaa ja keikkatöistä saatavat tulot eivät riitä kasvaneiden lainakulujen maksamiseen. Pankeista hänelle ei olisikaan näin suurta lainaa myönnetty.
Kuulosta siltä, että useat tässä tilanteessa olevat henkilöt joutuvat myymään asuntonsa suurella häviöllä ja jäämään pois ”asuntohissistä” jolloin häviöt realisoituvat kun asuntojen hinnat alkavat taas nousemaan.
Muistoksi omasta asunnosta jää vain kymmenientuhansien pankkilaina.
Lisäksi yhtiölainan tapauksessa lopullisessa vastuussa lainasta on taloyhtiö, eli kaikki jotka omistavat asunnon talossa. Jos näitä maksuvaikeuksia keskittyy paljon yhteen yhtiöön ja kämppiä ei saada myytyä maksukykyisille omistajille alkaa taloyhtiön talous horjua ja sitten on vaarassa kaikkien omistajien asunnot
Tarpeeksi tätä ja se unelma ikuisesti arvoa nostetavasta kiinteistä poskahtaa kuplansa.
Kuulostaa vähän siltä, että jossain kohtaa systeemi on mennyt vikaan joson mahdollista saada vajaa 300k lainaa ilmanvakituisia töitä? Ongelman purkaminen tässä vaiheessa on toki vaikeaa ilman, että maksuvaikeuksissa olevat kärsivät. Asuntosijoittajat on sitten asia erikseen, niille ei riitä multa myötätuntoa.
Ongelmahan on siinä, että laina ei ole hänen vaan taloyhtiön. Valvominen on aika paljon hankalampaa ja pankin kannalta taloyhtiön muut osakkaat kantavat riskin.
Tää on sellainen asia mitä ei asuntomarkkinoilla ole hirveästi mietitty viime vuosikymmenen aikana. Varsinkin uudiskohteet myytiin usein “halvalla” valtavan lainan kanssa. Nyt siihen pitää käytännössä tulla muutos koska ei kukaan halua ostaa asuntoa jos siihen tulee omien lainojen lisäksi tuhansien rahoitusvastike hoidettavaksi kuukaudessa.
Jos olisin hankkimassa asuntoa uudesta taloyhtiöstä, olisin kovin huolissani siitä, riittääkö toisilla osakkailla maksukyky rahoitusvastikkeisiin. Jos nimittäin jollakulla ei ole varaa maksaa vastiketta, se jää muiden osakkaiden hoidettavaksi. Toki taloyhtiö voi sitten pitkän prosessin kautta ottaa asunnon haltuunsa ja myydä markkinoilla, jos se menee kaupaksi. Isoin riski ovat varmaan sijoittajat, jotka eivät itse asu asunnossa ja joihin asunnon menettäminen sattuu siksi vähemmän, mutta kyllä sitten voi olla sellaisiakin, jotka ovat innostuneet halpojen korkojen ja lyhennysvapaan aikana hankkimaan liian kalliin asunnon.
Itse olen pohtinut, että voisiko tuossa käydä korttitalot. Jos moni on maksukyvyn kynnyksellä, muiden maksukyvyttömyyden aiheuttamat hetkelliset korotukset pahimmillaan tuo yhtiöön lisää maksukyvyttömiä, ja kierre olisi valmis.
Samaa teemaa:
Asuntosijoittajien veroetu teki taloyhtiöistä keinottelun välineen, ja se voi vielä kostautua
ISO velkaosuus on ollut sijoittajalle erittäin kannattava, koska taloyhtiön sopivilla kirjanpitojärjestelyillä on voitu varmistaa, että sijoittaja pystyy vähentämään verotuksessa myös yhtiölainan lyhennykset. Normaalisti vain korot katsottaisiin sijoitustoiminnan vähennettäväksi kuluksi, mutta yhtiölainan tapauksessa vähentämään on siis pystynyt myös pääoman osuuden.
