Olkiluoto 2:n sähköntuotanto keskeytettiin perjantaina aamuyöstä turbiinilaitoksen generaattorilla havaitun kosteuden nousun vuoksi.
Sähkö olikin jo kallista tänään Suomen ja Ruotsin välisen yhteyden rakentamisen vuoksi. Sen lisäksi nyt O2:n generaattori on pois pelistä ja sunnuntaina alkaa Loviisa 2:n huolto.
Voi olla et on pidempäänkin kallista sähköä. Vuosi sitten sähkön hinta oli useana päivänä 70-80c/kWh, saas näkee saavutetaanko taas se taso.
Syyksi on selvinnyt vuoto vesijäähdytteisen generaattorin jäähdytysjärjestelmässä. Laitos pyritään saamaan takaisin sähköntuotantoon mahdollisimman nopeasti.
Tämän hetken arvion mukaan OL2:n sähköntuotantoa jatketaan vian paikantamisen ja korjaamisen jälkeen 28. elokuuta. Asialla ei ole vaikutusta ydinturvallisuuteen.
Tässä näkyy seuraukset siitä, että säätilasta riippuvaisen tuotannon osuus on suhteettoman suuri verrattuna kokonaiskapasiteettiin. Toki kyseessä on keinotekoisesti luotu tilanne, mutta silti tuotantovaje olisi huomattavasti pienempi, jos ei oltaisi niin riippuvaisia tuulesta, vaan säästä riippumatta toimivaa (esim ydinvoima) kapasiteettia olisi enemmän.
Säästä riippuvaa tuotantoa pitäisi myös tasata varastoimalla energiaa jollain konstilla. Myös monipuolinen tuotanto kannattaa, koska vuodenaikojen mukaan menevät vaihtelut voivat myös tukea toisiaan. Esimerkiksi aalloista saadaan enemmän energiaa talvella, kun taas auringosta kesällä.
Ongelma tossa o lähinnä et sitä “jotain konstia” ei oo vaan vielä keksitty. Ideana toki hyvä, ja uppoohan tuohon tutkimukseen hemmetisti massia tällä hetkellä ihan syystä.
Briteissä (muistaakseni) on jossain tekojärvi josta lasketaan vettä turbiinien läpi sillion kun sähkön tuotto muualta on alhaista tai kallista ja sitten se vesi taas pumpataan takaisin sinne tekojärveen seuraavalla sopivalla hetkellä. Vesipatteri.
Ratkaisuja on keksitty siis, mutta ton tyyppinen vesipatteri ei ihan joka paikassa ole mahdollista.
Dinorwig. Henkilökunnan tehtäviin kuuluu katsoa TVtä ja laittaa myllyt pyörimään kun miljoonat vedenkeittimet napsahtavat yhtäaikaa päälle.
Pumppulaitokset ovat toimivia, mutta Suomessa on sopivia korkeuseroja valitettavan vähän.
Juuri tämä on se ongelma, johon törmää monissa energian varastointimahdollisuuksissa. Joko ne on vielä teoreettisella tasolla, tai tunnetut ratkaisut soveltuvat vain tiettyihin ympäristöihin.
Pumppulaitoksii on paljon ympäri maailmaa, ja Suomessaki suunnittelevat pumppuvesilaitoksen laittamista vanhoihi kaivoksii, ja onhan noita erinäköisii ratkaisuja vaikka kuinka, vaihtelevilla todellisuusarvoilla.
Suomessa ja Ruottissakin on kehitelty esim. hiekkasiiloihin lämmön säilömistä ja onhan noita energiasäilöjä sit väkipyöristä nosturitorneihin ja sähköautojen akkujen hyväksikäyttämiseen niiden ollessa levossa.
Eurooppaan suunnitellaan parempaa sähköverkkoa jolla pystyttäis pitemmälläkin matkalla tasaan jonkun verran. Keksin näitä vaikka kuinka, mut varsinainen ongelma ei oo kadonnu mihinkään.
Tällä hetkellä isoimmat (ja kalleimmat) energiavarastot hupenee tunneissa Suomen tammikuun kulutuksilla. (Tän voi laskee vaikka ite lukiofysiikalla, laskin ite joskus Hornsdalen kapasiteetilla) Skaala on aika hurja.