Artikkelissa kerrotaan Milttonin kehittämästä matriisista, jonka avulla voi arvioida tekoälyn vaikutusta eri työtehtäviin ja haastatellaan paria ihmistä, joista yksi käyttää tekoälyä työssään ja toinen kouluttaa muita tekoälyn käyttöön.
Totta on se, että työtä ei vie tekoäly vaan ihminen, mutta tässä ei oteta sitä huomioon, että tämä yksi ihminen ei vie vain yhden ihmisen työpaikkaa, vaan todennäköisesti kymmenien, joissain kohdin satojen ihmisten työpaikat. Yksi ihminen pystyy monilla eri aloilla suorittamaan kaikki hommat yksin, joihin ennen vaadittiin monta työntekijää. Ajatelkaapa nyt vaikka graafisia suunnittelijoita, joita ennen oli useampi väsäämässä useampaa eri projektia. Nyt tarvitaan yksi ihminen joka osaa tekoälyllä tuottaa saman, tadaa siinä meni juuri vuosiluokallinen graafisia suunnnittelijoita Kelan tiskille.
Entäs tällainen skenaario: Tekoälyn myötä graafisen suunnitteljan tehokkuus kasvaa, ja graafisen suunnittelun yksikkökustannus tulee alas (eli siis graafista suunnittelua voi ostaa halvemmalla kuin ennen) kun kysyntäpuoli löytää lisääntyneen tarjonnan. Seurauksena graafista suunnittelua tehdään enemmän ja yllättävämmissä paikoissa kuin ennen, kun hinta sen saamiseen ei ole enää samalla tavalla este kuin ennen.
Henkilökohtaisena anekdoottina semmoinen, että on aina vähän sivusilmällä houkutellut tehdä jonkinlainen point and click -seikkailu vanhojen Lucasartsin pelien malliin. Tämä hinku herää aina noita pelatessa ja hiipuu pikkuhiljaa kun ymmärrän miten helvetisti grafiikkaa ja animaatiota tuommoinen vaatii, joten haaveileminenkin on turhaa. Jos elettäisi maailmassa, jossa vaikka yhden hahmon animointi tai taustaruutu maksaisi muutaman euron, niin tuota ajatusta joutuisi pohtimaan jo vakavammin.
Mietippä tähän vielä lisäksi hahmoille ääninäyttely joka sekin saadaan keinoälyllä luotua sen sijaan että ääninäyttelijä istuu kuukausia studiossa.
Se voipi olla ja tulevaisuus näyttää, itsekin tykkään enemmän olla optimistisempi tämä asian suhteen.
Itse olen tällä hetkellä kokeillut ihan selainpohjaisia tekoälychatteja, joilta olen pyytänyt sitten koodia asiaan jos toiseenkin. Olen myös käytellyt aika hyvän tovin Dall-E -mini selainpohjaista grafiikkatekoälyä, joka on kyllä viimeisen 5kk aikana kehittynyt ihan kivasti. Ihmisiä sekään ei osaa vielä tehdä kunnolla, mutta paljon obskuurisemmat teokset kyllä menevät, kuten taide tai kuvituskuvat hirviöistä ja sen sellaisista. Pointtina lähinnä se, että kunhan nämäkin kypsyvät vielä jonkun vuoden, niin mitä suotta alkaa maksamaan edes euroja, kun pystyt kohta itse tekemään saman ihan selaimessa.
Lisäksi, kun olen tätä tekoälyhommaa tässä nyt harrastellut, niin olen alkanut jo miettiä asiaa joka takuuvarmasti pyörii joidenkin muidenkin ihmisten päässä: Tekoälypohjainen pelinteko-ohjelma. Ohjelma, jossa keskustelet ChatGPT -tyyppisen tekoälyn kanssa samalla, kun teet peliäsi. Tämän ohjelman sisällä yhdistyisi niin grafiikkapohjainen tekoäly kuin myös sitten koodaamiseen ja tekstintuottamiseen soveltuva tekoäly, eli ns. jack of all trades. Pelkästään sitten juttelemalla ja suunnittelemalla se loisi sinulle koodia ja testaisi sitä reaaliajassa, loisi ja asettelisi grafiikkaa halujesi mukaan ja jos villimmäksi mennään, tekisi sinulle myös musiikkia pelin sisälle.
Tämä tietenkin saattaa vielä kuulostaa hurjan scifiltä, mutta esimerkiksi minä en osaa koodata yhtään, mutta pääsen selainpohjaisen tekoälychatin kanssa läpi kaikista perusjutuista heittämällä, ilman että minun pitää edes syventyä tähän sen kummemmin. Totta kai tämäkään ei ole yksinkertainen asia, koska kuten moni tekoälyn kanssa peliä väsäävä on todennut, että tekoäly tajuaa kyllä mitä koodi tekee, missä tekee, missä virheet ovat ja miten ne korjataan, mutta sinunkin olisi hyvä tietää tämä, koska muuten et ole yhtään samalla linjalla tekoälyn kanssa, jolloin tulee ongelmia. Mutta kuten sanottu, tulevaisuus näyttääpi miten jännäksi, helpoksi tai pelottavaksi tämä menee.
Totta kai tämäkään ei ole yksinkertainen asia, koska kuten moni tekoälyn kanssa peliä väsäävä on todennut, että tekoäly tajuaa kyllä mitä koodi tekee, missä tekee, missä virheet ovat ja miten ne korjataan
Valitettavasti nämä kielimalleihin pohjautuvat chat-botit eivät oikeasti ymmärrä näistä asioista mitään, mutta ovat hyviä arvaamaan/generoimaan uskottavia vastauksia kysymyksiisi. Tämä voi luoda vahvan illuusion ymmärryksestä, varsinkin kuin vastaukset ovat usein oikein ja hyödyllisiä.
Vaikka ns. varsinainen ymmärrys näistä chat-boteista puuttuu (ainakin vielä) niin ei näitä kyllä kannata vähättelemäänkään lähteä sillä se miten voi selkokielellä voi generoida toimivaa koodia, kyselyitä ja komentoja näinkin tehokkaasti on itsessään jo melko mullistavaa.
Tätä asiaa voi olla houkuttelevaa ajatella vain työntekijän näkökulmasta, mutta kannatta huomioida miten tämä vaikuttaa myös kilpailun ja laskutettavan työn määrään.
Tekoäly tulee helpottamaan merkittävästi monien kilpailevien tuotteiden kehittämistä ja ne asiat mihin saattaa nyt tarvita apua ulkoiselta toimijalta saattaa onnistua jatkossa sisäisesti jonkun työntekijän ellei jopa harjoittelijan toimesta.
Mielenkiintoista ajatella myös miten tekoäly voi myös helpottaa viranomaisten ja tutkivien journalistien työtä jos tulevaisuudessa voi näiden kielimallien avulla selkokielellä hakea ja hyödyntää tietoa valtavista määristä vuodettua tietoa.
