Voiko tuollaisen perus 5€ vuorokausiajastimen pistää lämminvesivaraajan töpseliin, että voisi vähän enempi hyötyä halvemmasta yösähköstä? 2KW näyttäisi olevan varaajassa tehoa ja Opalin ajastin tuotetietojen mukaan kestää 3.5KW. Kyseessä on siis aivan tuollainen töpseli seinään varaaja missä ei ole kuin lämpötilansäätönuppi.

Mitenköhän pitkään tuollaisen 100 litran varaajan ylipäätään edes tarvitsee olla päällä vuorokaudessa? Kahden hengen käytössä ei ole vielä ainakaan koskaan loppunut kesken.

Jostain tässä on pakko koittaa säästää kun tuntuu inflaatio kumoavan kaikki jo käytetyt konstit…

  • Thorny_ThicketOP
    link
    fedilink
    suomi
    arrow-up
    1
    ·
    1 year ago

    En ole varma ymmärsinkö oikein, mutta nykyiselläänhän tuo varaaja on jatkuvasti kiinni seinässä ja ollut edelliset 10 vuotta ilman mitään ongelmia. Vai meinaatko, että tuo parin tunnin kesto olisi sillä kellokytkimellä?

    • Zucca
      link
      fedilink
      suomi
      arrow-up
      1
      ·
      1 year ago

      En ole varma ymmärsinkö oikein

      Ja en ollenkaan ihmettele. Itsekkin olen melko ymmälläni näistä. Mutta meillä on kanssa täällä siis tollanen lvv ollut seinässä 24/7 jostain 90 -luvulta saakka. Hyvin toimii. Normaali pistoke. Mutta jos laite on pidempään päällä, niin kyllä sen pistoke lämpenee, mutta vain nippa nappa sen voi tuntea lämpimäksi.

      Tämä tarkoittaa sitä, että ollaan pistokkeen ja/tai pistorasian kestävyyden rajoilla. Siksi suosittelen hankkimaan ajastimen, joka ei vain ilmoita, että kestää esim 3600W vaan, että kestää vähintään sen 2000W jatkuvana. Ja mistäs sen saa selville? Paras kysyä myyjältä. Menee ihan alan kauppaan. K-Rauta esim tai vielä parempi, jos joku paikallinen putkiliike myisi tohon tarkotettuja ajastimia.

      Eli lyhyesti, älä osta ajastinta kukka- tai akvaariokaupasta. Ne ei välttämättä kestä lvv:n kuormaa, vaikka niissä lukiskin 16A 3600W. Tuo lukema on hetkelliselle kuormalle. (Jos joku tietää mikä on jatkuvan ja herkellisen kuorman raja, niin huuteletko tänne?)

      • IsoKiero
        link
        fedilink
        suomi
        arrow-up
        1
        ·
        1 year ago

        Asiantuntija en ole minäkään, mutta vastaan silti. Jos kellokytkin kestää hetkellistä kuormaa 3600W (eli suunnilleen 16A sulakkeen) niin se, olettaen että härveli on oikeasti speksien mukainen, kestää sen 3600W mutta lämpenee merkittävästi samalla. Se, miten nopeasti se lämpö on sitten ongelma riippuu asennustilan ilmankierrosta ja lämpötilasta ja vaikka mistä plus lisäjekkuna se mitä tapahtuu sitten kun komponentit hajoavat lämmön kanssa on aivan täysin villi kortti joka riippuu lähinnä siitä miten se ajastin on rakennettu. Jotkut lakkaavat toimimasta kokonaan, toiset jäävät jatkuvasti päälle ja (pieni) osa päästää kirjaimellisesti taikasavut pihalle ja pahimmassa tapauksessa syttyvät palamaan.

        Lämminvesivaraajan kuorma on kuitenkin sellainen, että kylmänä kun kytketään täysi höökä päälle niin siinä kytkentähetkellä kuorma on suurimmillaan ja kun vastukset lämpenevät niin tehonkulutus pienenee jonkin verran. Tässä tapauksessa se 3,6kW hetkellinen tehonkesto on varmaankin aivan riittävä, mutta ongelma tulee siitä kuorman kytkemisestä ja katkaisusta niinkuin täällä on jo muutama kommentti vihjannut. 3600W 240V kun on semmoinen määrä energiaa että sillä virralla hitsailee jo aika paksua rautaa ja varsinkin kuormaa katkaistessa ne kellokytkimen kontaktien kärjet ottavat kyllä osumaa. Yksi tai kaksi kytkentää ei vielä vaikuta merkittävästi mutta muutaman sadan kytkemiskerran jälkeen kontaktipinnat on jo siinä kunnossa että ne eivät tee enää kunnollista kontaktia (isompi vastus = isompi lämpö) tai todennäköisemmin hitsaavat kiinni pysyvästi.

        Omaa kokemusta on sen verran, että aikanaan tein ebaystä tilatuilla komponenteilla ohjauksen diesellämmittimeen autotallia varten ja vaikka sen kuorma oli n. 10% (kiinalaisen) releen väitetystä tehonkestosta niin talven yli ei päässyt ennenkuin rele oli entinen, johtuen juurikin siitä että kytkentähetkellä ja kuormaa katkaistaessa kontaktipinnat kipinöivät ja kuluivat jolloin koko rele lakkasi toimimasta. Tämmöinen tee-se-itse viritys ei tokikaan ole yhtään minkään speksin mukainen, mutta samat fysiikan lait toimivat yhtälailla euron kiinareleessä kuin 30 euron kellokytkimessä.

        Oma varaaja on vähän isompi ja haluaa 3 vaihetta ja sitä varten sähkötaulussa on kontaktori jota voi ohjata joko manuaalisesti tai yösähköllä. Taulussa oleva kontaktori on naksunut jostain 90-luvun alkupuolelta tähän päivään asti täysin ongelmitta joten jos ajatus on maailman tappiin asti katkoa virtaa kellokytkimen kanssa, niin itse rakentaisin systeemin siten, että kellokytkimellä ohjataan kontaktoria joka edelleen ohjaa varaajaa. Tämä toki vaatii joko omaa harrastuneisuutta tai tutun sähkömiehen jos tavoiteena on päästä mahdollisimman halvalla. Ja jokainen tietysti touhuaa omalla vastuullaan, itselleni voisin tuollaisen aikarele-kontaktori -virityksen tehdäkin, mutta muille en ala rakentamaan.

        • Zucca
          link
          fedilink
          suomi
          arrow-up
          1
          ·
          edit-2
          1 year ago

          Hyviä pointteja.

          Vähän aiheen ohi taas mutta:

          Tästä tuli mieleen sellanen seikka, että melkein kaikki laitteet, jotka liitetään tavan suko-pistorasiaan on max 2000W

          2000W/230=8.695652... Eli varmaan sillä tähdätään lähelle tuota mystistä 8A rajaa. Ja kuten mainitsin aiemmin, niin jotkut firmat myyvät pistorasioita joiden pitäisi kestää 16A jatkuva virta. En tiedä luottaisinko… Käyttäisin varmaan suosiolla “karavaanipistoketta”.

          • IsoKiero
            link
            fedilink
            suomi
            arrow-up
            1
            ·
            1 year ago

            Tuo 2kW taitaa tulla ennemmin siitä, että useimmat huoneistopistokkeet on 10A sulakkeessa joka kestää 2300W ja se 8A “rajoitus” koskee vain pitkäaikaista kuormitusta, kuten sähköauton lataus. Oikein asennettu ja kunnossaoleva pistoke kestää kyllä sen 16A ilman ongelmia, mutta kun kontaktipinnat likaantuvat, väsyvät ja muuten kuluvat niin riski kuumenemiselle on tietysti olemassa. Lisäksi olettaisin että standardit johtimien asennuksiin yms ovat vaihdelleet vuosikymmenien mittaan sen verran että riskejä on olemassa ja kun joskus 70 luvulla ei ole paljon sähköautoja tai muuta isoa jatkuvaa kuormaa mietitty. Tämän myötä standardiin on sitten kirjattu tuo 8A, joka oletetaan “aina” turvalliseksi tehoksi.

            Sitten joskus kun omaan mökkiin sähköauto tulee niin sille vedetään ihan 3vaihesähköä kun sitä on autokatokseen helposti saatavilla.

        • Thorny_ThicketOP
          link
          fedilink
          suomi
          arrow-up
          1
          ·
          1 year ago

          Aivan, eli siis ongelmaksi muodostuu juurikin kytkentähetkellä muodostuva valokaari eikä niinkään ajastimen tehonkesto. Mitenköhän tuollainen varaaja toimii. Jos siinä olisi edes puolen sekunnin viive virran kytkemisestä ennen kuin laittaa vastuksen päälle, niin tuota ongelmaa ei varmaan olisi

          • IsoKiero
            link
            fedilink
            suomi
            arrow-up
            1
            ·
            1 year ago

            Ainakin ne varaajat mitä olen nähnyt toimii siten, että termostaatti katkoo virtaa lämpötilan perusteella ja termarin kanssa sarjassa on lämmitysvastukset suoraan. Ehkä jos kyseessä on joku hienompi digitaaliohjattu malli niin tuommoinen kytkentäviive saattaisi ollakin, mutta sellaista ei ole itsellä tullut vastaan.

            Noin vähän aihetta liipaten omasta varaajasta (ja varsinkin sitä ohjaavasta yösähköreleestä) on ollut ajatuksissa tehdä vähän älykkäämpi. Yösähkörele vaihtuu Z-Wave -protokollaa tukevaan releeseen ja Home Assistant-ohjelmistolla voi sitten ohjata varaajaa myös sähkön hinnan mukaan. Tuo toki tarvitsee taakseen vähän muutakin kuin sen releen vaihdon ja että tuosta saisi täyden hyödyn irti niin pitäisi melkein saada myös lämpötila sieltä varaajan sisältä jollain tapaa luettua, mutta paikoillaanoleva mekaaninen termostaatti ei oikein anna tuohon mahdollisuutta.

            Ja toisekseen suunnitelmissa on myös vaihtaa talveksi pörssisähkö kiinteähintaiseen sopimukseen, jolloin tuommoisella ohjauksella ei ole niin merkitystä, mutta en ole vielä päättänyt että mille tässä alkaisi. Viimetalven pörssihinnat kummittelee mielessä (tosin silloin käytössä oli kallis toistaiseksi voimassaoleva sopimus ja kulutuksen vähentäminen ylipäätään oli todella tarpeen) ja nyt pitäisi jostain kristallipallosta tai teenlehdistä ennustaa että onko kiinteä reilu 8 senttiä parempi ratkaisu kuin pörssihintojen mukaan isojen kuormien ohjailu. Mahtaisiko joku myydä esim puolen vuoden sopparia kiinteällä hinnalla?