Professorin lausunnosta voisi varmaan sanoa paljon muutakin, mutta ajatelkaapa tätä: (post)kapitalistisessa järjestelmässä ihmisten täytyy pelätä töittensä vähenemistä tai helpottumista! Onko tässä mitään järkeä? Olisiko järjestelmä hiljalleen tiensä päässä?
You must log in or register to comment.
Voi hyvä jumala. Nämä lelut tekoälybotit eivät vie kenenkään työtä. Ihmiset, edes koulutetut akateemikot näemmä, eivät edelleenkään ymmärrä mistä on kyse.
Meillä on kielimalli joka osaa muodostaa kontekstiriippuvaisia sanaketjuja mutta joka ei kuitenkaan ymmärrä generoimaansa tekstiä, sen laatua tai totuusarvoja.
Järjestelmään syötetään puppua ja ulos tulee puppua. Tarvitaan ihminen sekä tuottamaan syötepuppu sekä tarkistamaan tulostepuppu.
Jos gpt-käärme syö omaa häntäänsä, tiedon laatu putoaa silmänräpäyksessä ja kappas, taas tarvitaan ihmistä.
Saa hengittää.
Merkittävä osa duuneista on juuri sitä kielellisen höpöhöpön tuottamista. Mainonta, sähköpostit, esitelmät, jne. jne.
Jep, varmasti iso osa johdon konsulttien töistä ja viestintä yleisesti (etenkin firman sisäinen) on tuollaista
mä sanoisin, että nimenomaan konsulttien työ on sitä, mikä ei katoa. Niin hienoa kuin onkin teeskennellä että konsultit eivät tee mitään hyödyllistä, konsultit ovat niitä, jotka kutsutaan mukaan tekemään jotain, mitä firman oma henkilöstö ei osaa tehdä. Johdon konsultit tekevät esim organisaatiomuutoksia ja strategian suunnittelua kun firmalla on suunta hukassa, enkä usko että chatgpt selviäisi noista kovinkaan hyvin.
Lähinnähän konsultti-inho käsittääkseni tulee siitä, että ne usein ehdottaa, että itse pitäisi toimia jotenkin eri tavalla kuin ennen.
Ajattelet nyt turhan suppeasti. ”Ymmärrys” on iso asia, mutta päättely annetusta syötteestä mielekkääseen lopputulokseen huomattavasti pienempi. Kuten jo verkon chattibotit osoittavat, aika paljon ongelmia voidaan ratkaista yksinkertaisesti sillä, että pystytään jäsentämään esitetty syöte ja siirtämään se tietämyskantapolun kautta vakioituun ratkaisuun. Kaikki mikä mekaanisesti johtaa jostakin A:sta johonkin B:hen on rutiini ja siten automatisoitavissa.
Siis juuri näin. Kannatan ehdottomasti sitä, että kone laitetaan tekemään asiaa joka on sille triviaali ja ihmiselle turhauttava tai mahdoton, esim joku kuvien (esi)prosssointi miljoonamäärissä. Sulaa hulluutta tuhlata luovaa ainutlaatuista ihmisresurssia mekaanisiin tehtäviin.
Jos uhkakuva työpaikkojen menetykselle on tämä niin olkoon niin, mutta virhe tehtiin jo aiemmin ja tämä on pelkästään hyvä kehityssuunta.
Mutta edelleen, mikään kone pitkään aikaan ei ole viemässä sitä missä ihminen on parhaimmillaan.
Sulaa hulluutta tuhlata luovaa ainutlaatuista ihmisresurssia mekaanisiin tehtäviin.
Eikä kukaan välittäisi asiasta pätkääkään, jollei työn siirtyminen koneelle tai edes väheneminen koneen takia merkitsisi välittömästi uhkaa omalle toimeentulolle. Juuri siksi tekoälykeskustelu käy nurinkuriseksi. Jollei talousjärjestelmä muutu, tekoäly on uhka.
Tässä samassa murroksessa kannattaisi ajaa sisään jokin “kansalaispalkka”, myöhemmin sitten robotit tekevät kaiken joutavan mekaanisen, ja robotit tekevät myös robotteja sekä korjaavat ne ja kantavat lapaseen drinksua. Ihmiset tehkööt mitä haluavat, tai ei mitään jos ei nappaa.
Tämä on oma utopiani (ei dystopia).
kone laitetaan tekemään asiaa joka on sille triviaali ja ihmiselle turhauttava tai mahdoton
Välillä voi käydä toisin päin. Tässä (varoitus, reddit linkki) postauksessa kirjoittaja kertoo miten Midjourney on vienyt hänen työn mielenkiintoisen ja luovan osuuden ja taiteilijalle jää vain mekaaninen viimeistely. Kirjoittaja on varmasti parempi taitelija kuin tekoäly, mutta työnantajalle jää enempi voittoa kun tilalle voi palkata vähemmän osaavan mutta halvemman työntekijän + tekoälyn avustamaan.
En ole minkäänlainen asiantuntija, mutta käytyä keskustelua seuranneena minulla on tästä samankaltainen käsitys. Ei mene aikaakaan kun noiden geneeristä kirjoittamista vaativien tehtävien lisäksi tekoäly vie esim. teollisen tuotannon viimeisetkin hommat ihmisiltä. Se on jatkoa aikaisemmalle automatisaatiolle ja autonomisille koneille.
Merkitsee isoja muutoksia paitsi tehdastuotannossa, myös esim. rakennusalalla ja mahdollisesti esim. vaatetuotannossa, jossa ihmisten korvaaminen on tähän päivään asti ollut haastavaa.Tästä johtuen keinoälyn globaalit vaikutukset ovat pelkästään taloudellisesti ja poliittisesti valtavat ja vaikeasti ennakoitavat.
Olisiko järjestelmä hiljalleen tiensä päässä?
Tiettävästi se on ollut tiensä päässä jo viimeiset sata vuotta, joten ehkä en pidättelisi hengitystäni.
Mutta juu, kuten muutkin ketjussa ovat sanoneet, niin vaikka töitä näiden kielimallien takia poistuisikin, niin kyllä uusiakin töitä tulee. Ja tosiaan, nämä mallit eivät ymmärrä mitä sanovat ja eivätkä myöskään kykene tajuamaan että onko niiden generoimassa tekstissä oikeasti mitään järkeä. Eli näkisin että tässä myös professorin näkemys on vähän turhan aikaista hötkyilyä vaikkakin kielimallien käytön opettelu varmasti olisikin ihan hyväksi ja sivistävää.
Tiettävästi se on ollut tiensä päässä jo viimeiset sata vuotta, joten ehkä en pidättelisi hengitystäni.
Jos Marxiin viittaat, en sanoisi hänen olleen väärässä. Hän ennusti aivan oikein silloisen kapitalismin tuhon, muttei sitä, että kapitalismi pystyi vastaamaan siirtymällä nykyiseen postkapitalistiseen järjestelmään. Siinä omistava luokka onnistui särkemään työtä tekevän kansanosan luokkatietoisuuden keinotekoisesti tuotetulla ”yksilöllisyydellä”: sen sijaan että oltaisiin ”proletaareja”, ollaankin ”kuluttajia”. Se antoi järjestelmälle lisäaikaa, mutta nyt kasvun rajat ovat tulleet ulkoapäin vastaan eikä tietä enää voi jatkaa.
Hänkin on tässä relevantti, mutta puhun enemmän noista 1930-luvun tyypeistä, joilta ko. termi tulee.
Mihin termiin nimenomaisesti viittaat? Ja keihin tyyppeihin?
Viittaan termiin “myöhäiskapitalismi” (ts. late stage capitalism). Tosin näyttäisi siltä, että termiä oli käytetty jo vuodesta 1902, mutta se selkeästi yleistyi manner-Euroopassa 30-luvulla. Eli sitä on käytetty jo ihan kirjaimellisesti yli sata vuotta, joten toistan itseäni: “en pidättelisi hengitystäni”.
Taloudellisia mullistuksia on ollut monia muitakin eikä se tässä ole luonut kovinkaan suurta romahdusta. Koneoppiminen nyt sattuu vaan olemaan hype-syklissään siinä tilanteessa, että se nähdään hopealuotina ja panakeiana teollisuuden ongelmiin, mutta eiköhän se tästä tasoitu samalla tavalla kuin esimerkiksi lohketjutkin.
termiä oli käytetty jo vuodesta 1902, mutta se selkeästi yleistyi manner-Euroopassa 30-luvulla. Eli sitä on käytetty jo ihan kirjaimellisesti yli sata vuotta, joten toistan itseäni: “en pidättelisi hengitystäni”.
Sana ja sen merkitys ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Se, että sanaa on yhdessä merkityksessä käytetty jo sata vuotta sitten, ei vielä merkitse, että sama sana uudessa merkityksessään olisi jotenkin valmiiksi vanhentunut.
Kuten sanottu, minusta Marx oli kyllä oikeassa siitä, että kapitalismi oli 1800-luvun lopulla henkitoreissaan. Se vain onnistui löytämään uuden vaiheen, jota Marx ei ollut kyennyt ennakoimaan, ja on sen ansiosta nyt, noin 150 vuotta myöhemmin, taas samassa tilanteessa – henkitoreissaan. Mikä ei tarkoita, että seuraava vaihe olisi esimerkiksi sosialismi (toisin kuin Marx, en usko deterministiseen historiaan).
Siinä omistava luokka onnistui särkemään työtä tekevän kansanosan luokkatietoisuuden keinotekoisesti tuotetulla ”yksilöllisyydellä”:
Millä tavalla se on keinotekoisesti tuotettua?
Se antoi järjestelmälle lisäaikaa, mutta nyt kasvun rajat ovat tulleet ulkoapäin vastaan eikä tietä enää voi jatkaa.
Miksi ei voisi jatkaa? Talous tulee edelleen jatkamaan kasvamista varsinkin Suomen ulkopuolella. Ilmastonmuutos voidaan pysäyttää laskematta ihmisten elintasoa.
Siinä omistava luokka onnistui särkemään työtä tekevän kansanosan luokkatietoisuuden keinotekoisesti tuotetulla ”yksilöllisyydellä”:
Millä tavalla se on keinotekoisesti tuotettua?
Ihan sillä tavalla, että se tuotettiin keinotekoisesti. Tuskin erityisen päämäärätietoisesti, mutta ainakaan paikallisissa tapauksissa en pitäisi sitäkään mahdottomana.
Ennen kaikkea kyse oli kuitenkin kuluttajuuden luomisesta, ja sitä palveli niin se, että ihmiset oppivat kuvittelemaan itsensä yksilöiksi, kuin sekin, että heidät todellisuudessa pystyttiin näkemään riittävän isoina asiakassegmentteinä, joille markkinointi oli helppoa.
Se antoi järjestelmälle lisäaikaa, mutta nyt kasvun rajat ovat tulleet ulkoapäin vastaan eikä tietä enää voi jatkaa.
Miksi ei voisi jatkaa? Talous tulee edelleen jatkamaan kasvamista varsinkin Suomen ulkopuolella. Ilmastonmuutos voidaan pysäyttää laskematta ihmisten elintasoa.
Nyt hyppäät puhtaasti utopian puolelle. Toki aina on mahdollista, että joku yhtäkkiä keksii jotakin mullistavaa, jolla maailma pelastuu, mutta nykymenon jatkaminen sellaista tähtitieteellistä sattumaa odotellen on vastuutonta.
Ennen kaikkea kyse oli kuitenkin kuluttajuuden luomisesta, ja sitä palveli niin se, että ihmiset oppivat kuvittelemaan itsensä yksilöiksi,
Eivätkö ihmiset sitten ole yksilöitä? Kamala ajatusmaailma, jos sinusta kaikki ihmiset ovat vain jotain kollektiivista harmaata massaa.
Nyt hyppäät puhtaasti utopian puolelle. Toki aina on mahdollista, että joku yhtäkkiä keksii jotakin mullistavaa, jolla maailma pelastuu, mutta nykymenon jatkaminen sellaista tähtitieteellistä sattumaa odotellen on vastuutonta.
Ei se ole mitään utopiaa eikä mitään mullistavaa tarvitse odotella. Melkein kaikki korkean tason taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että talous voi edelleen kasvaa vaikka ilmastonmuutosta hillitään. Se vain vaatisi tiettyjen päätösten tekoa.
Eivätkö ihmiset sitten ole yksilöitä?
Se on aika rajallista, kuten historiasta voi nähdä. Biologinen evoluutio on mahdollistanut jonkinlaisen ”yksilöyden”, mutta olosuhteiden ei tarvitse kovastikaan muuttua, kun se ihmisestä raaputetaan irti. Kulttuurisen evoluution tuottama yksilöyden tuntu taas on aika epifenomaalinen: kuvitellaan yksilöyttä, joka todellisuudessa on ulkoa tuotettua ryhmäkuuluvuutta.
Melkein kaikki korkean tason taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että talous voi edelleen kasvaa
…mikä lähinnä osoittaa, kuinka vähän tiedettä on ”taloustieteessä”.
Mitä tulee kapitalismin jälkeen? Vero% kasvattamisen tai kansalaispalkan ymmärrän, mutta jos tulee täysin uusi järjestelmä, vähän kuumottaaa ajatella että suunnataan pääosa yhteiskunnan resursseista poliittisen päätöksenteon kauuta.
En ole ihan varma ymmärsinkö oikein, mutta ei lopputuleman ole pakko olla valtion säätelemää suunnitelmataloutta, jossa poliitikoilla on kaikki päätäntävalta.
Verottamalla voittoa tuottavia yrityksiä, ja jakamalla siten tuotot kansalaispalkkana ihmisille, voidaan siirtää vaikutusvaltaa kansalaisille itselleen. Nykymeiningin kaltaisesti kuluttajien kysyntä ajaisi sitä, mihin resursseja lopulta kohdennetaan. Perustulolla taattaisiin vain se, että kysyntä ei katoa, jos/kun työstä saatava tulo pienenee.
Tuo verotusmalli on edelleen kapitalistista (=tuotantovälineet yksityisomistuksessa) sekataloutta. Jos haluat muualle kapitalismista, tarvitsee muuttaa tuotannonvälineiden omistusrakennetta.
No henkilökohtaisesti en kannata nykytilanteessa kapitalismin korvaamista valtiovetoisella järjestelmällä. Jos ylläolevan mukainen järjestelmä on vielä kapitalismia, niin minun puolesta olisi ihan ok mennä sillä jatkossakin.
“postkapitalismi” termi tuli yleiseen käyttöön 1905, se oli keksitty jo paljon aikaisemmin.
Niin, tavallaan tämä on paluuta 1800-luvun teolliseen vallankumoukseen, jossa uudet tavat töitä veivät työt käsittöläisiltä ja esim. niiltä maanviljelijöitä jotka eivät halunneet tai kyenneet pysymään kehityksessä mukana. Suoraa vertausta ei kuitenkaan voi tehdä, sillä ajat ja nyt käsillä oleva teknologia on tyystin eri.
Ymmärrän kyllä pointtisi siitä, että on väärin joutua pelkäämään oman työnsä puolesta. Se johtuu osin vallitsevasta talousjärjestelmästä, mutta ei ole selitettävissä pelkkänä systeemisenä ongelmana.
Ratkaisuja kuitenkin varmasti on, joilla tuota pelkoa ja irtisanomisten seurauksia voisi lieventää. Äkkiseltään tulee mieleen esim. kansalaispalkka/perustulo ja valtiotason panostukset aikuis- ja työelämäkoulutukseen. Ensimmäinen etenee hitaasti, mutta eiköhän se ennen pitkää sieltä tule. Jälkimmäinen taas on isossa kriisissä, kun nykyinen hallituksemme on päättänyt siitä leikata.
Maailma muuttuu ja se on meistä ihmisistä kiinni, miten muutokseen voidaan vastata.
Maailma muuttuu ja se on meistä ihmisistä kiinni, miten muutokseen voidaan vastata.
Juuri tämä on se tärkein asia. Jos muutokseen vastataan kuten nyt hetkellisesti vallassa oleva hallitus tuntuu yrittävän, tilanne vain kiristyy tulevaisuudessa. Jollei perustuloon ymmärretä siirtyä ajoissa, aletaan taas puhua väkivallan uhasta.
Tai no, eihän se ole edes mikään ”uhka” vaan jo toteutunut tosiasia, kuten esim. Ruotsista tai Ranskasta näkee. Toivottomuus muuttuu väkivallaksi.
Aina täytyy pelätä juuri oman työn loppumista, mikä olisi tietysti henkilökohtaisesti ikävää, mutta koskaan ei tarvitse pelätä sitä, että työ ylipäätään vähenesi. Aina löytyy uutta työtä tehtäväksi. Ja pääasiallinen mekansimi, jolla elintaso nousee on se, että enemmän työtä saadaan tehtyä vähemmällä työvoimalla. Jos tehdyn työn tuottavuus ei nouse ei ole mitään automaattia, josta elintasoa tulisi lisää.
Ja enpä usko että kovinkaan moni olisi valmis luopumaan tietokoneista ja teollisuuden koneista, jotta saataisiin lisää työtä ihmisille.
Aina löytyy uutta työtä tehtäväksi.
Tämä ei pidä paikkaansa. En tiedä, onko se valitettavaa vai ei, oikeastaan mielestäni ei – paitsi nykyisessä talousjärjestelmässä.
