Aivan ehdottomasti.

Sanoisin että sellaisissa kokouksissa ei tylsisty joissa on itselläkin jotain inputtia, asialistalla jotain johon itse voi ja haluaa vaikuttaa. Olen ollut kokouksissa jossa on päässyt esittämään jotain oman homman kannalta olennaista tai on tarvinnut oman erikoisosaamisen pohjalta selittää mikä on tai ei ole mahdollista toteuttaa, eikä niissä pääosin tylsistytä, ja vastaavasti olen ollut vielä useammassa kokouksessa jossa mikään käsitelty asia ei ole etäisestikään koskettanut minua eikä minulla ole ollut mitään tähdellistä palautetta sen pakollisen nyökyttelyn ja “mmh, mm, joo, mmmm” lisäksi.

Tämän pohjalta sanoisin että se keskeisin ongelma on kokouskulttuurissa jossa a) kokouksia pidetään ihan turhaan ja b) kokouksiin kutsutaan porukkaa tarpeettomasti. Tosi moni asia voitaisiin hoitaa kahdenkeskisesti sähköpostilla ja vielä useammassa asiassa jossa mennään kokoukseen voitaisiin käyttää vähän harkintaa että sellaisille tahoille jota asia ei kosketa lähetetään kyllä periaatteesta kutsu mutta läsnäoloa ei vaadita tai edes odoteta jos heiltä ei tarvita lausuntoa asiaan eivätkä itse koe haluavansa jotain mielipidettä esittää. Jos joku istuu kokouksen läpi ilman yhtäkään puheenvuoroa niin olisikohan ollut hyödyllisempää että olisi senkin ajan tehnyt töitään?

Muutenkin olen huomannut että monesti jos ei täysin välttämättä tarvita reaaliaikaista sanallista debattia päätöksenteossa niin perinteistä kokousta paremmin toimivat erinäiset tekstipohjaiset pikaviestimet kuten vaikkapa Slack tai Teams, johon voi heittää jonkun ehdotuksen ja pyytää siitä mielipiteitä, minkä jälkeen kaikki kiinnostuneet laittavat palautteensa 1-2 arkipäivän sisällä ja homma on yleensä jo sillä taputeltu eikä ollut mitään tarvetta raahata koko poppoota samaan aikaan yhteen huoneeseen. Kokoukset pitäisi säästää sellaisille asioille joista syntyy paljon puhetta lyhyessä ajassa eikä turhaan läpihuutojuttujen paukuttamiseen kumileimasimella.