Nyt on taas ihan mielenkiintoisia lukemia. SDP:n kannatus on tämän mukaan virhemarginaalin huomioon ottaen välillä 21,5% - 25,5% kun taas pääministeripuolue Kokoomus vertailun vuoksi tässä on välillä 18,2% - 22,2%.
Sanoisin, että tulos ei yllätä. Itse esimerkiksi olen aatteellisesti Kokoomusta lähinnä suurista puolueista, mutta tämä saatanan tunarointi Orpon ja kumppaneiden osalta ottaa aika hyvin aivoon. Seuraaviin vaaleihin on ainakin näillä näkymin vielä se kolmisen vuotta, ellei jotain todella omituista tapahdu, mutta tässä täytyykin kuitenkin fundeerata äänestyskäyttäytymistä. Helppoa se ei tule olemaan, kun Suomen puoluekenttä on ainakin itselle ideologisesti suurimmaksi osaksi myrkkyä, mutta saapi nähdä miten käy.
Nämä kannatusmittaukset on jotenkin niin hyviä esimerkkejä siitä, kuinka lyhyt muisti äänestäjillä on. Vaihtoehtoisesti äänestäjät luottavat edelleen sokeasti vaalilupauksiin riippumatta siitä, ovatko puolueet ennenkään noudattaneet niitä.
Eniten orpon hallituksessa vituttaa se, että onnistuivat myymään äänestäjille idean siitä, että hallituksen tavoitteet ovat tavallisen työssäkäyvän eduksi. Keskiverto työssäkäyvälle vaikutus on käsittääkseni kuitenkin nettonegatiivinen, jos toisessa vaakakupissa on veronkevennykset, ja toisessa leikkaukset esim työttömyysturvaan, työntekijän etuuksiin, kiinteistöveron nosto, työmatka-autoilun kallistuminen jne.
Vielä enemmän ihmetyttää se, kuinka moni nuorempi äänesti kokoomusta tai persuja, kun hallituksen tavoitteet ovat suoraan esim opiskelijan elämänlaadun vastaisia.
Vielä enemmän ihmetyttää se, kuinka moni nuorempi äänesti kokoomusta tai persuja, kun hallituksen tavoitteet ovat suoraan esim opiskelijan elämänlaadun vastaisia.
Itseäni ei se juurikaan ihmetytä, kun juuri nuorten tulevaisuudella edellinen hallitus mälläili 44 miljardin lisä euron edestä. Ja ei sitäkään edeltäneitä hallituksia voi kehua.
Mutta nykyhallituksen lupaukset olivat ihan puuta heinää myös, alijäämä on silti 11 miljardia ja muutostenkin jälkeen puhutaan ihan liian isosta summasta. Leikattiin siis liian vähän. Neljän vuoden päästä 30+ miljardia taas lisää lainattu nuorten tulevaisuudesta. Hommaan maksaa jo nyt pelkkinä korkoina miljardeja vuodessa, ja ne kulut kasvaa jokaisen lainaeuron myötä.
edellinen hallitus mälläili 44 miljardin lisä euron edestä
No silloinhan lainaraha oli huomattavasti halvempaa ja hoidettavana oli semmoinen pieni koronakriisi. Kiinnostaisi tietää nykyhallituksen perustelut, ottaen huomioon lähinnä varakkaita hyödyttävät veronkevennykset.
Amerikan ja dubain malli näemmä tähtäimessä. Eli järkyt tuloerot ja kaikkk negatiivinen mitä sen mukana tulee.
Nykyinen ottaa lainaa, koska sen pitää maksaa myös edellisten hallitusten ottamat lainat. Mut nykyisen hallituksen epäonneksi uuden lainan korko on alkuperäistä lainanottoaikaa korkeampi, siksi meidän lainanhoitokulut räjähtää.
Mut olishan se ollu päällikkötason päätös ilmoittaa et edellisten hallitusten lainojen maksut otetaan veronkorotuksina niitä äänestäneiltä tuloluokilta.
Saa korjata jos on lähdettä, mutta epäilen että tuota edellistä lainaa juuri lyhennetään uudella lainalla. Yleensä noissa on kyllä vaalikautta pidemmät maksuajat, eikä noita nollakorkoisia kukaan täysjärkinen lähde isokorkoisilla lyhentämään. Näin siis ihan arkijärjellä mietittynä, saa tosiaan korjata jos on faktaa iskeä pöytään.
Se ei ole yksi laina vaan monta pienempää. Rinteen ja Marinin hallitukset oli vallassa 6. kesäkuuta 2019 - 20. kesäkuuta 2023, sinä aikana otettiin 20. kesäkuuta 2023 - toukokuu 2027 erääntyviä sarjaoblikaatioita 27 kappaletta, yhteisarvoltaan 15,362 miljardia. EMTN- ja velkasitoumuksia ei näytä osuvan aikavälille. Eli noin kolmasosa edellisen hallituksen lainasta on tämän hallituksen maksulistalla.
Vois tietenkin myös rajata eräpäivän perusteella pelkästään nykyhallituksen maksettavaksi lankeavia ja kattoa minkä hallituksen ajalla ne oli otettu.
Nykyinen ottaa lainaa, koska sen pitää maksaa myös edellisten hallitusten ottamat lainat.
Tämä tuntuu olevan semmoinen jännän selektiivisesti toimiva argumentti. Oikeistohallitukset ovat aina pakon edessä kun perhanan edellinen vasemmistohallitus, vasemmistohallituksiin taas edeltävän oikeistohallituksen kausi ei vaikuta mitenkään vaan ihan itse ottavat lainaa silkasta ottamisen ilosta…
Siinä lukee “edellisten”, monikko, kaikki hallitukset Suomen itsenäisyydestä lähtien ja kaikki tulevat hallitukset. Mut näköjään se luetaan tarkoittavan vain edellistä, jos se sattui olemaan vasemmistopainotteinen.
Neljän vuoden päästä 30+ miljardia taas lisää lainattu nuorten tulevaisuudesta.
Saa näkee riittääkö 30+, kun vienti sukeltaa, lopputulos voi alkaa isommallakin numerolla.
Tilanne ei ole yksinomaan seurausta tämän tai edellisen hallituksen toimista. Toisen maailmansodan taloudellisen vaikutuksen jälkeen valtionvelka osuutena BKT:sta on ollu alle 3% - vähän yli 16% aina 80-luvun loppuun asti. Sit 90-luvulla homma lähti lapasesta niin et velan koko verrattuna bruttokansantuotteeseen oli isompi kuin vuonna 2022, useana vuotena yli 60%.
90-luvulla kerääntynyt velka pieneni jonkin verran 00-luvulla, mut velkasuhde alkoi taas nousemaan vuoden 2008 kriisin seurauksena. Lukuunottamatta vuosia 2016-2019, eli SOS-hallituksen aikaa, velan osuus kasvoi joka vuosi aina koronan alkuun, jolloin se lähti taas käsistä, 90-luvun lopun ja sota-aikojen tasolle. 90/00-luvuilla meidän BKT oli monta vuotta putkeen korkealla Nokian takia, mut se ei takoittanut velan määrän vähentämistä, vaan velkaa lisättiin, ja sit huomattiin et Nokian tuoma BKT:n kasvu olikin väliaikainen. Niinä vuosina tapahtui isoimmat virheet, kun vaikka BKT oli pitkään koholla, velkaa ei systemaattisesti pienennetty, vaan sitä jopa kasvatettiin.
Tämän ja ensi vuoden velan lopullista määrää voi arvuutella, ei näytä siltä et mitään pulaa kriiseista on, joten voi olla et päästään velkasuhteessa rauhan ajan ennätyksiinkin. Varsinkin kun näyttää siltä et talouskin on heikkenemässä.
Aina 90-luvun alusta lähtien “perusvelka”, eli se osuus velkaa, joka on aina olemassa suhdanteista riippumatta, nousi noin 10%:sta noin 30%:iin. Se on kolminkertainen suhde aiemmasta sodan jälkeisestä suhteesta, jota jokainen hallitus 90-luvulta lähtien piti olemassa, joka lopulta aiheutti tämän meidän nykyisen korkomenoongelman. Koska jos meidän perusvelka olisi ollut pienempi, myös 2008-kriisin, koronan ja sodan aiheuttamat lisäongelmat olis aiheuttanu pienemmän lopullisen velkasaldon.
Käytännössä me ei oltu varauduttu vähävelkaisuuden tuomalla taloudellisella liikkumavaralla niihin kriiseihin mitä tuli. Osa syystä on et viime aikoina Suomen talous ei enää kasva verrokkimaiden mukana. Mut osa on myös sitä et, lähes poikkeuksetta, velalla maksettiin vaalilupauksia vuosikymmeniä 90-luvulta lähtien. Ja kun oli poikkeus, ne äänestettiin pois vallasta. Se lienee nykyisenkin hallituksen kohtalo, vaikka nää ei varmaan edes onnistu velkaa vähentämään.
