Eli päivän pääuutiseen. Ylen grafiikoissa on kaavakuva, että se putki on tosiaan aika jykevää tekoa, betonilla päällystetty ja haudattu vielä ainakin rannikon tuntumassa metrisen sepelikasan alle, eli sinne ihan kukaan sunnuntaisukeltaja ole makita kourassa mennyt reikää tekemään.
Uutisissa valtionjohto rauhoittelee, että kansallinen turvallisuus on turvattu ja mikään ei huomisaamuun mennessä muutu, missä ovat aivan varmasti oikeassa, ei tuommoinen kiusanteko heilauta normiarkea mihinkään suuntaan, eli RK:n voi huolellisen öljyämisen jälkeen pistää takaisin kaappiin ja rinkkaa ei tarvitse alkaa pakkailemaan.
Mutta, jossittelu ja spekulointi itsessään voi olla ihan viihdyttävää niin mites tästä eteenpäin? Se lienee selvää, että tihutyön tekijät puhuvat venäjää aika sujuvasti, mutta meikäläinen sotilaallinen vastaisku idän suuntaan ei taida olla moneltakaan kantilta se fiksuin veto, joten mitenkäs sopulit ja muut fediverseläiset lähtisivät tilannetta purkamaan?
Jossain ylen kommenteissa nostettiin pöydälle Ahvenanmaan demilitarisointi ja naapurin lähetystö siellä. Niistä keskustelu on varmaan ihan aiheellista, joskin etenkin sen demilitarisaation kanssa oli melko läjä kansainvälisiä sopimuksia säädettäväksi. Sen purkaminen globaalisti tuskin olisi kovin kummoinen temppu, mitä nyt Sale tai Valtonen joutunee vähän reissaamaan kahvikestejä pitkin eurooppaa, mutta voisin kuvitella että tahtotila kaikenlaiselle suomettumisen jäänteiden purkamiselle on länsimaissa hyvinkin vahvana. Näin nojatuolikenraalin roolista olisin äkkiseltään aika vahvastikin tämän kannalla, mutta kun en tiedä että mitä kaikkea tuohon sitten sisältyy, niin en ala varsinaisia neuvoja jakamaan.
Lähetystöjä on tietysti muuallakin, mutta ihan kaikkien lakkauttamisen kannalla en oikein ole, kun itärajaa on sen verran pitkästi niin edes jonkinlainen keskusteluyhteys on syytä mahdollistaa.
Mutta monennäköistä keskisormea idän suuntaan on kuitenkin mahdollista pistää pystyyn, etenkin nyt kun natokaverit lähtevät varmaan leikkiin aika helposti mukaan. Sotilasharjoitus yhtäaikaa Uttiin laskuvarjojen kanssa ja Vuosankaan tykistön kera olisi ihan hauska, pääsisi meidän varusveijaritkin näyttämään muulle maailmalle miten homma hoidetaan. Lentosotaharjoitus Helsingin eteläpuolella toimii myös.
Mitäs muita ideoita laumaällillä tulee mieleen?
Jos Venäjä nyt voidaan osoittaa syylliseksi sabotaasiin, niin silloinhan kyseessä on Venäjän suora hyökkäys NATO maan kriittistä infraa vastaan. NATOn vastauksessa pelissä on yhdellä puolella puolustusliiton uskottavuus ja toisella puolella ydinsodan uhka.
Olisikohan ylimitoitettua, että vastineeksi NATO ilmoittaisi tukevansa Ukrainaa tuomalla sotilaitaan Ukrainaan taistelemaan ainoastaan Ukrainan maaperällä? Jos Venäjän perseily jatkuu, sotilaiden määrää voitaisiin lisätä joka kerralla. Koska NATO ei hyökkäisi Venäjän maaperälle, voitaisiin tätä eskalaatiota pitää kuitenkin pienempänä kuin täysimittaista sodanjulistusta (jollaisena kaasuputken sabotaasi oikeastaan jo pitäisi nähdä).
Se, onko tuo ylimitoitettua riippuu paljolti yksilöstä. Jos haetaan vahvaa vastausta, tuo on ihan varteenotettava vaihtoehto, mutta ei taida länsimaiden johto uskaltaa.
Jos haetaan sotilaallista vastausta, niin ilmavoimin totetuettu ukrainan maaperälle rajoittuva operaatio olisi yksi vaihtoehto. Koneet voisi toimia länsimaista käsin, jolloin niitä sotilaita ei tarvitsisi viedä ukrainan maaperälle pysyvästi.
Ja tässä pelissä ydinsodan uhka voittaa heittämällä aina kunnes on aivan pakko, valitettavasti. NATO on osoittautunut harmillisen hampaattomaksi hybridiuhkia ja pieniä vihreitä miehiä vastaan, loppupeleissä vaikka kuinka luvataan seisoa yhtenä rintamana, aseisiin tartutaan vasta kun eksistentiaalinen uhka koskettaa aidosti omaakin valtiota. Jotain pinnallisia ja pohjimmiltaan tehottomia talouspakotteita tosin saatetaan keksiä ettei näytetä ihan lapasilta muun maailman silmissä.