Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreen tutkimuksen mukaan 45 prosenttia kansasta hyväksyy kansalaistottelemattomuuden hyvän asian – esimerkiksi luonnonsuojelun tai ihmisoikeuksien – puolesta. Vastustajia oli 33 prosenttia.
Nykyinen mielipiteiden polarisoituminen luo aktivismille vakavan haasteen. Miten puolustaa yhteistä hyvää, kun siitä ei ole yhteistä näkemystä? Evan kyselyssä kansalaistottelemattomuutta kannatettiin eniten vasemmistossa ja vihreissä, mutta vastustettiin erityisesti perussuomalaisissa.
Kahtiajako korostaa aktivistien harkintaa ja vastuuta. Toimintaa suunniteltaessa kannattaa aina kysyä, olisivatko samat keinot hyväksyttäviä toisenlaisten päämäärien edistämiseksi.
Harhaisku voi käydä kalliiksi. Turkistarhoille iskeneet eläinaktivistit eivät saavuttaneet tavoitteitaan vaan nostattivat vastareaktion. Suomi onkin nyt yksi harvoja Euroopan maita, joissa turkistarhaus yhä jatkuu.
Tää tulee mieleen aina kun on joku poikkeuksellisen häiritsevä mielenosoitus menossa. Häiriön määrä varmasti aiheuttaa julkisuutta, mutta ajaako se mielenosoittajien asiaa. Ehkä se on osa tätä nykymaailmaa, missä spektaakkelilla on itsearvo, jolloin jo häiriön aiheuttamista voi pitää onnistuneena mielenosoituksena. Mut, jos se on ainoa lopputulos, on vaikee ymmärtää mitä laajempaa vaikutusta sillä olisi. Ehkä nää miekkarit on enemmän rekrytointityökalu kuin asioihin vaikutustyökalu.
Elokapinan katusuluilla on erityisen iso ero tehtyjen toimien ja saadun lopputuloksen välillä. Osa siitä on varmasti seurausta siitä että niiden vaatimukset on osittain mahdottomia. Mut, katujen sulkeminen ei näytä edistäneen edes niiden niiden vaatimusten toteuttamista, jotka vois olla tehtävissä. Tietenkin, jos vaatimuksia tukee koko Suomen tasolla vain marginaalinen ihmisryhmä, voi arvata et ne ei näy eduskuntavaalien tuloksissa, eikä siten myöskään Suomen suunnassa.
Elokapinan aiheuttama ärtymys voi johtua osin siitä, ettei ilmastoa suojella yhtä helposti kuin noroa. Siksi liikkeen järjestämät katusulut voivat näyttää pelkältä huomion hakemiselta tai kiusanteolta. Evan kyselyssä Elokapinan hyväksyi 28 prosenttia ja vastusti 52 prosenttia vastaajista.
Numeroina Elokapinan ja Suomen Sisun ero ei ollut suuri, Sisun ja kaltaisten toimia vastusti 57% ja hyväksyi 18%. Ne on päämäärissään varmasti niin kaukana toisistaan kuin voi olla, mut kun kumpikaan oli otsikoissa jonkun tempauksen takia, oma ensireaktio oli aina sama, mitäköhän paskaa taas. Ehkä toi pääkirjoituksen otsikon kahtiajako ei niinkään ole näiden täysin eri päämäärän välillä, vaan tolkullisen päämäärän ja tolkuttoman välillä.
Ihmisiä ei pysty viemään kurjuuteen ilman autoritääristä hallintoa, jos joku sitä yrittää, se äänestetään pois päättämästä.
Ensinnäkin, ensisijainen hankkimiskanava ei voi olla käytetty, käytettyä kamaa ei voi olla tarjolla ellei sitä ole ensin uutena. Sitten, sen määrä pienenee käytettäessä, on hävikkiä ja loppuunkäyttäjiä, joiden jäljiltä ei jää mitään. Sen jälkeen on joku määrä jäljellä, joka riittää lähinnä larppaamiseen tai keräilyn kaltaiseen erityiskäyttöön, mut siitä ei koskaan tule pääsääntöistä tapaa hankkia mitään suurelle osalle.
Toisekseen, katuverkon kapasiteetin ohjaaminen julkiseen liikenteeseen (ei joukkoliikenteeseen, ne on eri asioita) on se mitä me ollaan jo tehty ja tehdään edelleen. Ainakin täällä Helsingissä, missä on välillä ahdastakin, vilkkaiden katujen poikkileikkauksesta helposti puolet on joukkoliikenteen, pyäräilyn tai kävelyn käytössä. Se selvästi onnistuu, mut se on myös aikalailla eri asia kuin vaikka kieltää henkilöautot.
Jep. Eikä kyllä ole tarvetta yritääkään.
Sä et ilmeisesti tunne sanan “ensisijainen” merkitystä. Se on se, mikä on ensisijalla. Sitten jos se ei ole mahdollinen, siirrytään toissijaiseen hankkimiskanavaan.
Tää tuli väärään ryhmään. Tarkoitit kai !jamavitsit@sopuli.xyz? :)
Katu on talon seinästä vastapäiseen seinään, Stadissa molemmin puolin on ensin kävelyt, sit on pyäräilyt, sit on bussit, sit on autot ja sit on sporat. Puolet ei ole kaukana, jos niitä alkaa mittaamaan. Tossa on referenssi Mäkelänkdulta, ehkä kolmasosa on tavallisille autoille.
Toi tosin ei ole kovin edustava katu, koska tuollaisia katuja on vain murto-osa Helsingin kaduista. Pitäisi rakentaa joku skripti, joka valitsisi sattumanvaraisen helsinkiläisen kadun ja siitä sattumanvaraisen korttelin ja mittaisi siitä nuo, niin saisi jotenkin todellisuutta vastaavia lukuja. Jos vaikka 20 tuollaisen skriptin arpomaa paikkaa mittailisi ja laskisi niiden keskiarvon, saisi kai aika hyvän tuloksen?
No, joka tapauksessa, tuossa sun kuvassasi on 630 pikseliä talonseinästä talonseinään. Kumpikin ajorata on 175 pikseliä, eli yhteensä 350 pikseliä on ajoradan tilankäyttö. Tekee 55,56 % kadun leveydestä. Ja siis kadulla, jonka valitsit sillä perusteella, että se oli löytämistäsi Helsingin kaduista se, jossa tuo ajoradan osuus kadun koko leveydestä on kaikkein matalin.
Ja kantakaupungin rajan ylittävästä liikenteestähän n. 20 % tapahtuu henkilöautoilla. Eli 20% ihmisistä vie 56 % tilasta. Kuvasi on juurikin sellaisesta paikasta, jossa on kyse nimenomaan kantakaupungin rajan ylittämisestä ja malliesimerkki siitä, miten järjettömän autokeskeistä kaupunkisuunnittelumme yhä on.
Valitsin ton, koska se on yksi niistä missä voisi olettaa kaikissa tapauksissa olevan tarvettaa suurelle määrälle liikennettä, Mansku olis toinen esimerkki, Hämeentie kolmas. Jonkun pikkukadun pohtiminen lienee turhaa, koska jollekin Rautalammintielle, siinä vieressä, ei missään tapauksessa tule joukkoliikennettä, vaikka itse tien pitää olla olemassa palokuntaa ja ambulanssejakin varten, kun sen varrella on asuintaloja.
Mä sain seinästä seinään 615 pikseliä ja henkilöautoille 115 pikseliä per suunta, eli 230/615=37%. Ne kaistat missä lukee BUS on busseille, niitä ei kannata laskea mukaan, jos ei halua et poliisi tulee ja sakottaa.
Se 20% on aika hankala, koska kun ne menee kantakaupungin ulkopuolelle, se on iso alue saada julkisen tai joukkoliikenteen alle ilman et hinta tai matka-aika räjähtää käsiin. Jos jotain, vois arvata et ne olis ne viimeiset, joita kukaan lähtis pakottamaan pois autoistaan. Muutenkin, tilan pohtimen asiassa, jossa on kyse virtauksesta on takaperoista, tilan pienentäminen tarkoittaisi tarvetta suurempaan virtausnopeuteen, jotta läpäisymäärä pysyy samana, jossa on oma liikenneturvallisuuteen liittyvä ongelmansa.
Tällaisten virhekäsitysten välttämiseksi monet Suomessa käyvät erityisen autokoulun. Sen myötä mahdollistuu myös niinsanotun ajokortin saaminen.
Joo, paloautoja ja ambulansseja varten tarvitaan vähintään pyörätien levyinen väylä, että pääsevät kulkemaan. Vahvasti samaa mieltä sellaisen tarpeellisuudesta kanssasi!
Tietty voidaan kysyä, että mitä hittoa sä tällä asian mainitsemisella ajat takaa, koska kai nyt mihin tahansa taloon joka tapauksessa joku kulkuyhteys on? Joku jetpack on aika vaikea käytettävä 7-vuotiaalle koulumatkavälineeksi nimittäin!
Jos siinä lukee BUS, se on vain kääntymistä varten, jos ei ole jotain lisäkylttiä takseille, pakettiautoille, ym.
Pyärätien leveys ei riitä, siihen tulee lunta, se jää auratessa tielle, sille pitää olla tilaa. Ja jos siellä on isompi ohjelmanumero, hälytysjoneuvojen pitää mahtua ohittamaan toisensa, ettei ne oo sumpussa jo ekasta.
Mä pohdin miltä sellainen kaupunki näyttää missä ei ole henkilöautoja, kaduthan ei siitä kapene, ku ne talot määrää niiden leveyden. Joka tapauksessa katujen pitää olla tarpeeks leveitä hälytysajoneuvoille invatakseille, muuttoautoille ja sellasille. Jos lopputulos olis et 0% autoilee, silloin ei kukaan veis yhä sen noin yhtä ison osan kaupunkikuvaa, kun suurin osa kaduista olis yhä olemassa vain noille erikoisautoille. Josta päästään kätsysti Pohjois-Koreaan, jossa niin jo näyttäis olevan, isot kadut täynnä tyhjää ja autoritäärinen hallinto.
Sä et ilmeisesti ole ihan hirveästi tuolla ulkona sitten kulkenut? Otetaan nyt vaikka joku rändomi katu jostain Helsingin Pakilasta:
Leveyttä kolmen paloauton verran puskasta puskaan. Kaksi paloautoa vie vähemmän tilaa kuin kolme.
Ja tietty merkityksellistä tuo tilankäyttö on tietysti ennen kaikkea siellä, missä on käveltävän mittaluokan kaupunkia:
Mihin paloautot noita kahta parkkikaistaa tarvitsevat?
Elontiellä näyttäis olevan sellainen tien leveys joka kelpais tien perustoiminojen suorittamiseen. Elontie on tosin oleellisesti leveämpi kuin pyörätie, johon sä tarvittavaa leveyttä vertasit. Tyypillinen pyörätie tai edes tuplat siitä tuskin olis riittävän leveä.
Parkkipaikat ei todennäköisesti ole tarkoitettu paloautoille, mut, kun toi on Kalasatamankatu, se on uusinta uutta mitä on rakennettu, eli toi on tarkoituksella noin, kun ne on oppinu aiemmista virheistään.