• peemaa@suppo.fi
    link
    fedilink
    suomi
    arrow-up
    9
    ·
    1 year ago

    Urheilussa on enemmänkin lipsumista.

    Voimistelijoiden tapaus on erityisen ikävä, koska ne on ollu äänekkäitä sodan puolustajia. Mut ne ei ole ainoat, joiden toiminta on ollu erikoista. Tennis ei sulkenu venäläisiä ja valkovenäläisiä kuin vuoden 2022 Wimbledonin kisasta, johon ammattipelaajajärjestöt ATP ja WTA vastas poistamalla Wimbledonin rankingpisteet. Tänä vuonna sulkua ei ollut.

    NHL on sallinut venäläiset pelaajat koko ajan.

    Miekkailussa, judossa ja taekwondossa venäläiset on päästetty mukaan arvokisoihin ja ukrainalaiset on boikotoinu niitä kisoja. Poikkeuksena miekkailun MM-kisat, joissa molemmat oli mukana ja kun ukrainalainen ei suostunu kättelemään venäläistä, ukrainalainen hylättiin. Hylkäys peruttiin myöhemmin.

    Venäjämielisen Kansainvälisen nyrkkeilyliiton tilalle on tulossa uusi liitto.

    Kansainvälinen olympiakomitea on vetäny tiukkaa linjaa joukkuelajeissa, joten ainakaan näillä näkymin jalkapallossa, koripallossa, käsipallossa tai lentopallossa ei tulla näkemään venäläisiä tai valkovenäläisiä, kun olympialaiset pidetään Pariisissa.

    Fifa ja Uefa on myös pitäny tiukkaa linjaa. Mut eurooppalaisissa liigoissa on vielä venäläisiä pelaajia.

    Kansainvälinen yleisurheiluliitto on sulkenu venäläiset ja valkovenäläiset kokonaan pois.

    Joku jossain artikkelissa sanoi et Venäjän sodassa ei ole tapahtunut sellaista muutosta, jolla mitään lipsumista voisi perustella. Joten se että urheilujärjestöt muuttaa suhtautumistaan venäläisiin ja valkovenäläisiin urheilijoihin ei johdu mistään havaittavissa olevasta seikasta. Se laittaa ainakin lipsuvat järjestöt, ehkä muutkin, erikoiseen valoon, koska puuttumattomuudellaan ne hyväksyy Venäjän sodan Ukrainaa vastaan. Se ei ole sellainen esimerkki mitä urheilua seuraaville ihmisille on syytä antaa.

    • FreeFacts
      link
      fedilink
      suomi
      arrow-up
      3
      ·
      1 year ago

      Itse näen kyllä eron noissa joukkuelajien kansallisissa sarjoissa ja muissa urheilutapahtumissa. Ei niissä edusteta maata vaan sitä joukkuetta. Urheilijat ovat käytännössä vain töissä seuroissa, siinä missä vaikkapa maajoukkuekisoissa ollaan edustamassa maata. Vähän outoa olisi kieltää työluvan omaavaa ihmistä tekemästä palkkatyötään. Miksi urheilijan palkkatyötä pitäisi rajoittaa tiukemmin kuin minkä tahansa muun työntekijän?

      Yksilöurheilu taas tipahtaa vähän tuohon välimaastoon. Niissä urheilija yleensä edustaa maataan eikä mitään seuraa. Tämä on ihan rakenteellista monissa lajeissa, maakohtaiset lajiliitot hääräävät siellä taustalla. Tällöin rajoittaminen on enemmän perusteltua, vaikka todellisuudessa työtä se urheilu on myös niissä lajeissa. Teknisesti kuitenkin niissä ei juuri ikinä ole kyseessä työsopimus samalla tavoin kuin kansallisissa joukkueurheilusarjoissa.

      • peemaa@suppo.fi
        link
        fedilink
        suomi
        arrow-up
        3
        ·
        1 year ago

        Urheilijan rinnastaminen mihin tahansa muuhun työntekijään on hankala vertaus, koska urheiluun kuuluu myös edustukselliset tehtävät. Ei kukaan odota että bussikuski ilmestyisi vaikka rannekellon mainoskuvaukseen, mutta urheilijalle se voi hyvinkin olla osa sen työtä. Silloin kunkin urheilijan viiteryhmällä on väliä ihan eri tavalla kuin muilla työntekijöillä. Joskin ne liitot, jotka on sallinu venäläisten ja valkovenäläisten urheilun sarjoissaan, on varmaan arvioinu päätöksensa vaikutuksen sponsorirahaan neutraaliksi tai jopa positiiviseksi. Onhan niitäkin sponsoreitakin laaja kirjo.

        Enemmän tässä olisi kyse siitä että lajiliitot lähettävät viestin ettei näiden maiden käytös ole lajin tai sen liiton arvojen kanssa yhteensopivaa. Vaikka yksittäisellä urheilijalla on rajallinen mahdollisuus vaikuttaa näiden maiden päätöksiin, on se ainakin parempi vaihtoehto kuin laittaa ukrainalaiset urheilemaan niitä vastaan sotivan maan edustajan kanssa.