Päivänä 1 Jälkeen Pädin Menetyksen poika ilmoitti tehneensä jalkapallopelin. Kenttä oli piirretty ruutuvihkon sivulle, ja nopanheitto ratkaisi, kuinka hyvin potku onnistui. Pelasimme sitä. Peli oli tylsä, ja poika vielä huijasi keksimällä uusia sääntöjä. Se oli suurenmoinen peli. Olin edes hetkeksi saanut ihmisen takaisin.

  • 73ms
    link
    fedilink
    suomi
    arrow-up
    6
    ·
    1 year ago

    Toivottavasti ei sentään heittänyt vaan johonkin sekajätteeseen tablettia kuten ilmaisusta “heitin roskiin” voisi päätellä. Jos syynä ei kerran ollut että olisi ollut edes rikki niin oikein osoite olisi varmaan ollut joku kierrätyskeskus jos ei myymään jaksa alkaa, mutta SER-kierrätykseen nyt vähintään. Tää on toki varsinaisesta aiheesta ohi mutta toki liittyy etäisesti silti sitä kautta että kuvastaa millainen kulutusyhteiskunta meillä on…

    • weeezes
      link
      fedilink
      suomi
      arrow-up
      8
      ·
      1 year ago

      Naurahdin, nimittäin jutun lopussa:

      Kirjoittaja on espoolainen kirjailija, joka tietää jonkun parhaillaan miettivän, että kai se kuitenkin heitti padin asianmukaiseen kierrätykseen eikä roskapönttöön. Mutta tässä kohtaa tapahtumat peittyvät sumuun.

      • 73ms
        link
        fedilink
        suomi
        arrow-up
        3
        ·
        1 year ago

        Heh, hyvä esimerkki myös siitä että se on lopulta aika sama mitä kirjoitat tuollaisen “kirjoittaja on espoolainen kirjailija…” jälkeen jutun lopussa. Läheskään kaikki jotka lukevat jutun tuskin ovat tarpeeksi kiinnostuneita kirjoittajasta että lukisivat tuollaiset boilerplatetkin loppuun.