Monia lakkautuspäätöksiä on perusteltu myös taloudellisilla syillä. Peltonen kuitenkin näkee, että säästöt ovat harvoin toteutuneet, vaan päinvastoin ne ovat aiheuttaneet kylien ja lähiöiden kuolemia.
Sama trendi se on täällä vähän sivummassakin. Kyläkouluja haluttaisiin ajaa vauhdilla alas pääasiassa taloudellisista syistä johtuen, mutta todelliset säästöt mitä niistä on saatu jää, varsinkin ensimmäisinä vuosina, aika vaatimattomiksi. Maallemuuttamisen trendistä on puhuttu uutisissa jo pitkään, mutta ainakaan täällä kunta ei ole oikein edes yrittänyt ottaa siitä hyötyä irti ja kokeilla että onko tällä kylällä pidemmässä juoksussa elinedellytyksiä ollenkaan. Pelkkä vyön kiristäminen kun ei tule riittämään ja jatkuva säästöbuumi tarkoittaa vain koko kunnan säästämistä hengiltä ja lopulta kriisikuntastatuksen kautta kuntaliitosta.
Sama tulevaisuus saattaa toki olla edessä vaikka tekisi mitä, mutta ainakin itse näkisin mielummin että yritetään pitää kunta elinvoimaisena sen sijaan että rajuilla säästöillä ja palveluiden karsimisilla saadaan viivytettyä vääjäämätöntä muutama vuosi lisää.
Pari vuotta sitten luin, että Suomessa ei ole lainkaan tutkittu näiden lakkautusten taloudellisia vaikutuksia eikä todellisuudessa ole mitään tietoa siitä, paljonko niillä on säästetty. Joku laski konsulttien tekemät säästölaskelmat yhteen ja laskujen mukaan säästöä on tullut laskennallisesti yhteensä jo enemmän kuin mitä koko peruskoulun vuosibudjetti on. Ei vaikuta kovin uskottavalta.
Tästä tulee mieleen myös poliisin keskittämiseen tähtäävät hankkeet joiden piti keventää hallintoa ja tuottaa säästöjä. No, kävikin päinvastoin. Seurauksena samantyyppinen uudistus tehtiin vielä kaksi kertaa lisää.
