Näin opiskelijana pelottaa, että mitä syksy tuo tullessaan kun eduskunnan kesätauko loppuu. Ainakin tukia leikataan sen verran, ettei riitä asumistuki + opintotuki enää maksamaan vuokraa kokonaan. Asiaa mutkistaa vielä keliakia ja autoimmmuunisairaus, eli lisäkuluja tulee n. parisataa kuukaudessa. Onneksi on Kela. Ilman tukia en selviäisi kuluista millään. (Etenkään lääkkeistä)
Teen töitä ja opiskelen. Mitä muuta Orpo kekkeruuseineen multa kaipaa?
Ilmeisesti on kannattavaa leikata opiskelijoilta ja muilta pienituloisilta, että saadaan halvempaa bisseä ja kasvatettua kotitalousvähennyksiä.
Vittu.
Siteeraten erästä professoria:
Nyt hieman kiehahti. Ilmeisesti maailmassa on vielä niitä jotka kuvittelevat että opintotuki on sitä että annetaan ilmaista rahaa nuorille, jotta he saavat ryyppäillä ja harrastaa haureutta. Tämä on hyvin omituinen olettamus.
Suomessa, opintotuki on käytännössä sitä että valitsee huomattavan huonon tuen, paljon huonomman kuin sen minkä saisi jos oikeasti keskittyisi kittaamaan kaljaa tekemättä mitään, koska haluaa tulevaisuudessa maksaa enemmän veroja. Eli, opintotukea nostavat he jotka haluavat vähemmän jotta voisivat antaa enemmän. JA NÄILTÄ ME OTETAAN POIS?!?
Jumalauta, eihän tässä ole mitään järkeä. Opiskelijat ovat ne jotka tulevaisuudessa maksavat niin sosiaaliavut, yritystuet ja eläkkeet. He ovat kuin maailman paras säästöpossu – annat tosi vähän, ja saat koko ajan enemmän. Kuka helvetissä on niin pölvästi että haluaa tappa tälläisen kultamunia munivan halvan hanhen? Saatana, pistää vihaksi.
Opintotuki on ehkä meidän tuottavin tuki. Minä olen maksanut nostamani opintotuet takaisin niin monta kertaa että oksat pois, enkä minä kuulu niihin kavereistani joka on tuottanut eniten fyffeä juuri opiskelun kautta. Väittäisin että noin 98% kaikista meistä jotka nostivat niitä tukia maksoi ne korkoineen takaisin, ja teimme siinä (koska juu, kyllähän me haureuttakin harrastettiin) vielä seuraavan sukupolven joka haluaa vähemmän tukia jotta he voisi tulevaisuudessa maksaa enemmän veroja!
Saatanan tunarit, eikö siellä hallituksessa ole edes joku matematiikan alkeita osaava joka voisi hieman ohjeistaa? Halvat tyypit jotka maksavat paljon takaisin ovat HYVÄ ASIA (kuunnelkaan nyt kun proffa kertoo, jos tämä muuten on liian vaikeaa). Kalliit tyypit jotka eivät maksa mitään takaisin on vähemmän hyvä. Keneltä te pahvit leikkaatte? Perkele.
– Alf Rehn
Isossa maailmassa opiskelijat elävät yleensä ihan velaksi. Ne velat sitten maksetaan pois myöhemmin, koska koulutettu työntekijä saa keskimäärin reippaasti enemmän palkkatuloa kuin kouluttamaton. Jostain kumman syystä Suomessa yritetään väkisin pitää kiinni siitä, että voi kituuttaa jollain rupuisella tuella ilman velanottoa. Ei siinä oo oikein mitään järkeä. Naurettavaa että joku professorikin menee tähän mukaan.
Tuo on vähän niin kuin sanoisi, että tapahtuuhan sitä talouskasvua, kannattaa siis ostaa Nokian osaketta.
Kansantaloudellisesti on selvää, että koulutus maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. Riski on käytännössä olematon, koska on isossa kuvassa merkityksetöntä jos sadasta ihmisestä vaikka kolme jää valmistumatta.
Yksilön näkökulmasta päätös lainanotosta on kuitenkin valtava riski. Nuorella ei ole mitään takeita siitä, että korkeakoulutus johtaisi työpaikkaan, ja ihmiset ovat yleisesti riskinkarttajia. Yksilön näkökulmasta on siis monesti viisaampaa valita lyhyempi koulutus, jossa vastaavaa riskiä ei ole. Tämä etenkin silloin, jos nuori on hakeutumalla sellaiselle alalle, johon vaaditaan korkeakoulutus, mutta jolla palkka ei ole kovin suuri.
Koulutus on siis jonkinlainen rahakone mielestäsi?
Kommenttisi on vähän hassu siinä kontekstissa, jossa monet taloustietelijät kannattavat lukukausimaksuja korkeakouluihin.
Toki osa opiskelisi tutkinnon vaikka yliopistoilla olisi lukukausimaksut, ja pitäisi elää pelkällä lainalla . Ilman mitään tukea köyhemmät taustat omaavat luultavasti opiskelisivat kuitenkin vähemmän, kuin parempiosaiseen perheeseen syntyneet.
Tällä tavalla ikäluokista saadaan käytettävissä oleva älyllinen potentiaali paremmin käyttöön, kun kykenevimmät menevät yliopistoon, eivätkä etusijalla ole ne, joiden vanhemmilla on varaa kustantaa elatus, ja siten poistaa opiskelun luoma riski yksilölle.
Tieteelliset tutkimukset ovat näyttäneet että tämä ei ole totta, varsinkin jos valtiolla on mahdollisuus antaa laina anteeksi, jos tulot eivät ylitä tiettyä rajaa opiskeluiden jälkeen.
Lainan anteeksianto on taas opintojen aiheuttaman riskin poistamista, Ihan samaan tapaan kuin suora opintotukikin.
Kyllä, mutta ei opintotukeakaan anneta kaikille, vaan niille jotka sitä tarvitsee.
Valtaosa korkeakoulutetuista kuitenkin työllistyy hyväpalkkaisiin ammatteihin ja heillä olisi varaa maksaa koulutuksensa itse.