Jonkinlainen mielisairaus kai noiden vanhojen romujen rapaaminen on, mutta nyt kun pihassa on kakkoskiesinä citikka, vuosimalli on vissiin 2006, niin jos jostain ihmeen syystä joku tulisi vaihdattelemaan tuommoista kasaricorollaa niin samantien löytyisi kyllä kauppakirjat.

Omalla kakkoskiesillä kuljetaan lähinnä työmatkaa ja kauppareissuja ja kilometrejä tulee viikossa enimmillään jotain satoja niin kriteereitä on lähinnä että se vehje ei ihan yks kaks yllättäen keksi jotain jekkuja (niinkuin tuo patonki tykkää vähän tehdä, ranskalaiset sähköjohdot on jotenkin kovin erilaisia kuin japanilaiset) ja toisekseen että sitten kun sitä vikaa tulee niin se on yksinkertaista korjata.

Ihan perheenkuljettimeksi en ehkä laittaisi ja toisaalta sen verran on mukavuudenhalua että ilmastointi on melkein pakollinen lisävaruste, mutta kyllähän tuommoisella corollalla kelpaa taistella pahaa maailmaa vastaan ja olettaisin että kiire loppuu maailmasta siinäkohtaa kun tuommoisen klassikon kapteeninjakkaralle ahterinsa asettaa.