Sote-uudistuksen verorahoituksen tarkistuslaskenta on tuottamassa yllättäen yli 400 miljoonan lisäleikkauksen kuntien valtionosuuksiin. ”Kuntien veroprosentit on lyöty lukkoon eli mitään ei ole tehtävissä”, sanoo Kuntaliiton johtaja.
koneistoon on leivottu sisään erilaisia “jarruja” joiden johdosta tämmöisiin perjantai-iltapäivän uutisiin reagoiminen ei onnistu ihan sekunneissa.
Tästä tulee päällimmäisenä mieleen, että miksi jarrut tuntuu koskevan vain muita tahoja kuin hallitusta? Esim turvaverkkojen uudistamisessa ei tarvitse selvittää, paljonko niillä oikeasti saadaan säästöä ja (haitta)vaikutuksia aikaan. Samoin tässä tilanteessa ei ilmeisesti ole olemassa tahoa, joka kieltäisi hallitusta päättämästä muutoksista, ilman, että niihin reagoimiseen jää riittävästi aikaa.
miksi jarrut tuntuu koskevan vain muita tahoja kuin hallitusta?
Hallituksilla noin yleisesti ottaen on toiminnallista valtaa aika paljon ja jossain tapauksissa on perusteltua tehdä nopeitakin päätöksiä ilman pohjatöitä, kuten yllättävissä kriisitilanteissa. Tämä ei tietysti poista velvoitetta tehdä vaikutusarvioita ja sunmuuta “normaaleissa” asioissa, mutta noita velvoitteita ei ole erityisen tiukasti kirjattu ja toisekseen nuo ‘kriisitilanteiden’ määritelmät on nekin aika väljiä, jolloin tämmöisiä pikatilanteita on mahdollista luoda aika kevyinkin perustein jos hallituksella on siihen halua.
Samoin tässä tilanteessa ei ilmeisesti ole olemassa tahoa, joka kieltäisi hallitusta päättämästä muutoksista, ilman, että niihin reagoimiseen jää riittävästi aikaa.
Suoraan hallituksen päätöksiin on vähän hankala tarttua, mutta eduskunta voi tehdä mm. välikysymyksiä ja tarvittaessa erottaa koko hallituksen ja valita uuden tekemään parempia päätöksiä. Samaten presidentillä on (tietyin edellytyksin) mahdollisuus kaataa hallitus. Poliittista tahtoa tähän ei vain ainakaan toistaiseksi tunnu olevan.
Tästä tulee päällimmäisenä mieleen, että miksi jarrut tuntuu koskevan vain muita tahoja kuin hallitusta? Esim turvaverkkojen uudistamisessa ei tarvitse selvittää, paljonko niillä oikeasti saadaan säästöä ja (haitta)vaikutuksia aikaan. Samoin tässä tilanteessa ei ilmeisesti ole olemassa tahoa, joka kieltäisi hallitusta päättämästä muutoksista, ilman, että niihin reagoimiseen jää riittävästi aikaa.
Hallituksilla noin yleisesti ottaen on toiminnallista valtaa aika paljon ja jossain tapauksissa on perusteltua tehdä nopeitakin päätöksiä ilman pohjatöitä, kuten yllättävissä kriisitilanteissa. Tämä ei tietysti poista velvoitetta tehdä vaikutusarvioita ja sunmuuta “normaaleissa” asioissa, mutta noita velvoitteita ei ole erityisen tiukasti kirjattu ja toisekseen nuo ‘kriisitilanteiden’ määritelmät on nekin aika väljiä, jolloin tämmöisiä pikatilanteita on mahdollista luoda aika kevyinkin perustein jos hallituksella on siihen halua.
Suoraan hallituksen päätöksiin on vähän hankala tarttua, mutta eduskunta voi tehdä mm. välikysymyksiä ja tarvittaessa erottaa koko hallituksen ja valita uuden tekemään parempia päätöksiä. Samaten presidentillä on (tietyin edellytyksin) mahdollisuus kaataa hallitus. Poliittista tahtoa tähän ei vain ainakaan toistaiseksi tunnu olevan.