Muutin tuossa kesän mittaan vanhan 14 neliön puuliiterin työverstaaksi. Samassa rakennuksessa on puulämmitteinen sauna johon käynti on nyt verstaan puolelta. Saunassa alkuperäinen purueriste seinissä, villa katossa ja betonilattia. Verstaassa rossipohja, 10cm villa lattiassa ja 5cm finnfoam seinissä ja katossa. Päällä vielä 9mm vaneri ja kipsilevy.
Tässä nyt sähkönhintoja tuijotellen pohdiskelen tuon vajan lämpimänä pitämistä. Muutaman kilowatin sähköpatterin laitto on se vähiten mieluinen, vaikkakin helpoin konsti, joten enemmän ja vähemmän vakavia vaihtoehtoja mietin.
Lähtökohtaisesti ajatus olisi, että kokeilen sellaisella muutamansadan watin pakkasvahdilla, että kuinka korkeaksi se lämpötilan nostaa. Yritin tehdä siitä mahdollisimman tiiviin, mutta en usko, että se tuon avulla kovemmilla pakkasilla siellä suositellussa(?) +10 asteessa pysyy. Hetkellisesti sitä pystyn boostaamaan avaamalla saunan oven ja pistämällä tulet kiukaaseen. Puita kuitenkin on rajallinen määrä, joten mikään pysyvä ratkaisu tämä ei ole. Jos vajan puolella olisi jokin pieni kamina, niin se olisi varmaan vielä parempi, mutta ei ole. Ehkä joskus hommaan.
Puilla lämmittämisestä tuli sellainen myös mieleen, että kiukaan vieressä on erillinen puilla lämpenevä vesipata joka vetää noin 80 litraa. Laskeskelin, että sata astesena se varaisi jopa 9kWh energiaa, joten pitäisikö kiukaan sijaan lämmittää mielummin pataa? Se keittää vettä yllättävän nopeasti ja luulisi tuon vesimäärän varaavan enemmän läpöä, kuin parikyt kiloa kiviä. Kiehuessaan tosin on sitten kyllä huurussa koko mökki.
Muita patentteja joita olen pyöritellyt mielessäni on kuuman veden pumppaaminen padasta vajan puolelle astiaan jolloin saunan oven voisi pitää kiinni ja lämmitettävä tila pienenisi melkein puolella. Kylmänä voisi valuttaa takaisin pataan. Myöskin vanhasta lämminvesivaraajasta ja paisunta-astiasta voisi mahdollisesti väkertää jonkin yösähköllä toimivan, painovoimakiertoisen patterijärjestelmän (omaa alaani).
Diesel lämmitintä olen myös miettinyt, mutta rahaa maksaa sellainenkin ja ei sekään ilmaiseksi pyöri. Niitäkin on ilman sähköäkin toimivia jotka lämmittää vettä.
Tuleeko muita ideoita ja ajatuksia mieleen? Tavoitteena siis ylläpitolämmitys ja aina hetkellisesti lämpötilan nosto 20 asteeseen kun siellä pidempiä aikoja vietän.
Suurin kysymys tässä nyt varmaan on, että paljonko on valmis uhraamaan omaa aikaa ja vaivaa siihen, että verstas pysyy plussalla. Omassa tallissa on vesijohdot ja kohtuullinen määrä kemikaaleja (maaleja ja liimoja lähinnä) sekä työkaluja joiden jäätyminen ja/tai ruostuminen kondensaation kautta tekee äkkiä satoja euroja ihan suoraa seteliä kun ne pilalle menneet maalit ja jumiinruostuneet työkalut pitää korvata uusilla, puhumattakaan siitä että vesiputket halkeavat jäätyessä.
Viimetalvena ajoin tuota ilmawebastoa ihan käsipelissä. Tallissa kun tulee iltaisin käytyä tupakoimassa ja muuten neppailemassa niin siinä samalla voi napata diesellämmityksen käyntiin, mutta reissuun lähtiessä laitoin sitten lämpöpumpun päälle että mikään ei pääse jäätymään, vaikka kallista sähköä kuluikin.
Tuohon yksinkertaisuuteen en itse ihan hirvittävästi laske painoarvoa, kiertovesipumput ja muu sälä kuitenkin toimii kymmeniä vuosia ilman ongelmia, joten kysymys on lähinnä että miten ne lämmitykseen tarvittavat kilowatit saa halvimmalla tuotettua ja siirrettyä käyttökohteeseen. Omassa tallissa ei ole savupiippua, joten vaihtoehdot on joko polttaa jotain webastolla (tässä yhteydessä webasto kattaa myös ebersprächerit ja kaikki muut lämmittimet) tai hehkuttaa sähkövastuksia (toki tuo lämpöpumppu on paljonkin tehokkaampi kuin suorasähkö). Tästä voi sitten ynnäillä että paljonko maksaisi savupiipun ja lämmityskattilan rakentaminen varaajalla, pumpuilla, patteriverkolla ja kaikella mitä tuommoiseen projektiin sitten sattuu kulumaan.
Yhtälön lopputulos sitten rippuu siitä, mitä on sattunut jäämään nurkkiin pyörimään, miten paljon on valmis uhraamaan aikaa automaatioon ja mitkä rajoitukset sillä sattuu olemaan ja että paljonko ratkaisu x säästää vuodessa jos siihen laittaa y euroa vs. sähkönkulutus suoralla 3vaiheisella rakennuslämmittimellä sattuu olemaan.