Ehdotus on 10,1 miljardia euroa vajaa, eli velkaa jouduttaisiin ottamaan saman verran. Koulutuksesta leikataan jonkin verran, mutta siihen myös panostetaan.
Ehdotus on 10,1 miljardia euroa vajaa, eli velkaa jouduttaisiin ottamaan saman verran. Koulutuksesta leikataan jonkin verran, mutta siihen myös panostetaan.
Käytännössä efekti on päinvastainen kuvaamasi ilmiön takia. Kun korot nousevat, korkokulut nousevat riippumatta velanottopäivästä.
Niin ja näin.
Tottakai pitkällä jänteellä ei voi tauotta velkaantua. Kansantaloudessa kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen: sosiaaliturva vähentää rikollisuutta, koulutus parantaa tuottavuutta, hyvä terveydenhuolto ehkäisee työkyvyttömyyttä ja pidentää työuria, ja mainitsemasi infra tietysti helpottaa liiketoimintaa hyvinkin suoraan.
Siksi kaikki muutokset budjettiin pitäisi tehdä harkiten, säästääkö leikkaus enemmän kuin häiritsee taloutta, onko investointi nettopositiivinen. Holtiton leikkauspolitiikka lähinnä kasvattaa velka/BKT -suhdetta taantuman kautta.
Tällä en siis tarkoita että hallituksen budjettiesityksessä olisi mitään järkeä. Ensin pauhattiin velkaongelmasta, ja sitten päädyttiin laittamaan pikkurahojen korvamerkintöjä uusiksi, eikä edes mitenkään erityisesti taloutta edistävällä tavalla. Tähän päälle työperäistä maahanmuuttoa taidettiin rajoittaa, mikä ei ainakaan paranna Suomen talousnäkymiä.
Joo, mä selitin mekanismia, nousseiden korkojen vaikutus on samassa kappaleessa.
Velan vähentäminen ei taida olla kiistanalainen tavoite, aikataulu ja tapa voi olla.
Absoluuttisen velan vähentäminen on nimenomaan on kiistanalainen tavoite. BKT:n jos saa kasvamaan nopeammin kuin velan niin kaikki on hyvin. Italian BKT-jumitus on esimerkkii päinvastaisesta: https://www.youtube.com/watch?v=WezK5HKgiS0
Se on totta että bkt:n kasvattaminen nostaa myös kestävän velkatason rajaa. Mut siinä missä velan määrään voidaan vaikuttaa hallituksen päätöksillä suoraan, bkt:n kasvu vaatii Suomelle sopivan kv-taloustilanteen, johon hallitus päätöksillään ei voi vaikuttaa.
c/badEconTakes
Nettovienti, yksityinen kulutus, yksityiset investoinnit ja julkinen kulutus vaikuttaa bkt:n määrään. Hallitus pystyy vaikuttamaan niistä julkiseen kulutukseen, muut riippuu viennin ja tuonnin suhteesta ja yksityisten ihmisten ja yritysten halusta tai kyvystä kuluttaa ja sijoittaa.
Jos vienti ei vie ja yritykset ja ihmiset ei kuluta ja sijoita, hallituksen kulutuksen pitää silloin tapahtua tilanteessa missä on vähemmän verotuloja, joka tarkoittaa lainaa. Vaikka bkt:n saa kasvamaan sillä tavalla, se tapahtuu lainan voimalla, eli laina/bkt -suhde ei muutu toivotulla tavalla. BKT on nyt suuruusluokkaa 250G€, lainaa stetsonista vedettynä on 150G€. Käytännössä otetaan lisää lainaa vaikka 10G€, joka laitetaan julkiseen kulutukseen ja se näkyy bkt:ssa, eli ne on sen jälkeen 260 ja 160, eli suhde muuttuu 0,60:sta 0,62:een.
Jos taas bkt kasvaa nettoviennin takia, jo viennin kasvu aiheuttaa myös verotulojen kasvua ja yksityisen kulutuksen ja sijoitusten kasvua. Koska viennin aikaansaamiseksi ihmisten pitää olla töissä, josta ne saa rahaa jota ne voi kuluttaa ja viennin kasvu aiheuttaa sijoitushaluja.