Suomen sähköverkko sietää korkeintaan 1300MW:n tuotantolaitoksen vikaantumisen. Jotta OL3 voi tuottaa 1600MW:n edestä sähköä, sille luotiin oma järjestelmäsuoja joka kattaa 300MW:n erotuksen. Kun järjestelmäsuojaa luotiin 2000-luvun alussa, OL3:n omistajan TVO:n omistajat omisti myös enemmistön Fingridistä. Sen jälkeen Findrid on myyty pois.

TVO ei halua enää järjestää tai maksaa järjestelmäsuojasta. Nyt järjestelmäsuojan järjestäminen tarkoittaa että verkossa on kuormaa, jonka voi tiputtaa pois jos OL3 vikaantuu, niin että verkkoon ei kohdistu suurempaa muutosta kuin 1300MW. Tiputettava kuorma on esim. TVO:n omistajien teollisuuslaitosten sähkömoottoreita. Kun ne moottorit on järjestelmäsuojassa, ne ei voi olla säädettävänä kuormana muun vian varalta. Eli järjestelmäsuoja on TVO:n omistajille kustannus, koska jos moottorit olis kaupallisena säädettävänä kuormana muiden ongelmien varalta, ne sais korvauksen siitä. Eli, jos joku muu kuin TVO:n omistajat järjestää suojan, ne saa korvauksen siitä, näillä näkymin ilmeisesti TVO:lta.

Fingrid ei halua järjestää tai maksaa järjestelmäsuojan osuutta, koska se kasvattaisi kaikkien kustannuksia, vaikka hyödyn saa vain TVO:n OL3. Energiavirasto päätti aiemmin että järjestelmäsuojan järjestäminen kuuluu Fingridille, joka voi laskuttaa sen TVO:lta.

Lopputulos on ollut että OL3 on tuottanut välillä sähköä vain 1300MW teholla, koska järjestelmäsuoja on ollut kaupallisena säädettävänä kuormana, eikä OL3:n järjestelmäsuojassa. Ei myöskään ole näköpiirissä että toista yli 1300MW:n laitosta olisi tulossa Suomeen, joten sen ylittävä osa olisi todennäköisesti pitkään vain OL3:n käytössä.

Noi 1600MW/1300MW/300MW on nimellisiä tehoja, OL3:n maksimituotanto taitaa olla 1650MW ja järjestelmäsuojaksi ei riitä tasan normaalin suojan ja OL3:n tuotannon ero, vaan järjestelmäsuojassakin pitää olla enemmän kuormaa, koska myös joku niistä voi vikaantua ja poistua siten suojasta.